Ronja Ruippana

s. Toukokuu 2011

Helka on aikamoinen kissaihminen, joten toinenkin kissa löysi tiensä taloomme. Ronja oli pelokas navettakissanpentu, joka oli luonteeltaan muista pennuista poikkeava. Helka toi sen kotio kesällä 2011.

Nyt Ronja on kasvanut iloiseksi kissaneidiksi, joka pitää huolen pikkuöttiäisten kuolemasta ja on kamalan puhelias! Samoin se rakastaa hellyyttä ja komentaa iltaisin meidät nukkumaan ;) Suosikkipaikka on Helkan olkapäälle käpertyminen, kun mennään maate.

Ronja on myös rokotettu ja kastroitu. Kissaneidin ulinaa "Siihen aikaan vuodesta" oli aika kestämätön kuunnella. Uskomattomia ääniä mitä voi tuommoisesta pikku kisusta lähtiä...

Nykyään Ronja pidetään ajeltuna, sillä siitä lähtee todella paljon karvaa. Karva on myös erittäin paksua ja tiheää, joten kissallakin on tukala olo.

Näin voimme pitää Ronjaa enemmän sylissä ja aivan uutta virtaakin on kissaneiti saanut, aivan nuortunut silmissä käytökseltään :)

Sir Samuel Vimes

Toukokuu 2015 - 25.07.2016

Emänsä oli melko pieni, mutta suvussa oli tiettävästi norjalaista metsäkissaa ja sen tyyppisiä. Puoliangora siitä tuli aikuisena.

Sir Sam oli myöskin sekarotuinen maatiaiskissa. Kova maukumaan ja kehräämään. Kehräys kuului toiseen huoneeseen asti. Kauhean villi ja eloisa! Se nouti myös leluja ja kantoi asioita. Nukkui raatona meidän jalkopäässä yöllä.

Sir Sam on myös seurallinen. Vähän niinkuin labradori; aina siellä missä ihminenkin. Ja koneella istui / puoliraatona makasi hiirikäden päällä tai harteilla.

Valitettavasti jouduimme lopettamaan Sir Samin hieman yli vuotiaana, sillä mikään yritys tilanteen helpottamiseksi ei toiminut. Se siis kusi joka paikkaan ja meiltä meni esimerkiksi kulmadivaani kokonaan piloille. Leikkautimme sen ja annoimme parantua, mutta pitkän hyvän jakson jälkeen se alkoi taas kuseskella joka paikkaan.

Kyse ei ollut pelkästään merkkailusta, vaan se ihan oikeasti kusi suuriakin määriä. Opetimme sitkeästi sitä käymään hiekkalaatikolla (jossa se myös kävi itsekkin asioilla melko hyvin!), sillä oli mahdollisuus ulkona häkissä tarpeidentekoon jne. Mutta kusia ilmestyi sinne sun tänne siltikin ja yllätimme sen pari kertaa itse teostakin.

Kaikkemme yritimme (hiekanvaihdot ym ym.) mutta eihän tuommoista voinut pitää :(

Morris

Kesäkuu 2009 - 12.05.2015

Morriksen tarina on aika surkea - Helkan kaveri löysi sen kissasiskonsa kanssa roskiksesta pahvilaatikkoon pakattuna alkukesästä 2009 - alle viikon ikäisenä, silmät vielä kiinni. Sisko ei selvinnyt, mutta Morris taisteli elämästään.

Kaverilla ei ollut mahdollisuutta pitää tätä kissanpentua sillä hetkellä, joten kolmiviikkoisena se tuli meille "Koeajalle", sillä emme tienneet kuinka saisimme Jaken tottumaan kissaan. Kaikki meni kummininkin sillä saralla hyvin.

Morris oli persoonaltaan todellinen kollikissa, halutessaan omaa rauhaa ja nautti sängyn jalkopäässä köllimisestä. Katseli mielellään ulos keittiön ja olohuoneen ikkunasta ja oli kovinkin kuvauksellinen "poseeraaja".

Morris leikattiin hyvissä ajoin ja oli rokotettu, vaikka olikin sisäkissa.

Valitettavasti Morris menehtyi hyvin nopeasti luultavammin maksan pettämiseen keväällä 2015. Lepää rauhassa taistelijamme!